Ylioppilaskunnalla on kaksi erityyppistä avustusmuotoa, joiden tarkoitus ja myöntämisperusteet eroavat toisistaan. Avustustyypit ovat:

  • Toiminta-avustus, joka koostuu tarveharkintaisesta ja kannustavasta osasta
  • Projektiavustus

Tarkemmat tiedot avustusten hakemisesta, myöntämisperusteista ja maksamisesta löytyvät yhdistysohjesäännöstä, jonka löydät Ohjaavat dokumentit alasivulta. Avustuksista päättää ylioppilaskunnan hallitus edustajiston talousarviossa asettamien raamien puitteissa. Tarvittavat hakemuspohjat ja muut dokumentit löytyvät Lomakkeet-sivulta.

Toiminta-avustus

Toiminta-avustus muodostuu kahdesta osasta. Tarveharkintaista osaa myönnetään taloudellisen tarpeen mukaan ja kannustavaa osaa toiminnan laadun perusteella. Kaikki  TREYn yhdistysasemassa olevat järjestöt voivat hakea molempia tai toista toiminta-avustuksen osista. Toiminta-avustuksia haetaan vuosittain keväällä yhdistysilmoituksen jättämisen yhteydessä. Järjestöille tiedotetaan vuosittain alkukeväästä toiminta-avustusten hakuajasta ja tarkemmista ohjeista.

Vuoden 2025 toiminta-avustusten hakuaika oli alunperin 9.4.-5.5.2025. Haun avaaminen kuitenkin viivästyi järjestöportaalin käyttöönottoon liittyvien teknisten haasteiden vuoksi päivällä, ja lisäksi päätimme jatkaa hakuaikaa 12.5.2025 klo 23.59 saakka niin ikään teknisten haasteiden vuoksi. Lisätietoja toiminta-avustusten hakemisesta löytyy omasta uutisestaan. Toiminta-avustuksia haetaan uuden järjestöportaalin JIPPOn kautta, jonka käyttöönotosta voi lukea omasta uutisestaan.

Nämä kriteerit on hallitus hyväksynyt kokouksessaan 27.11.2024.

Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysohjesäännön mukaisesti toiminta-avustuksen 1. tarveharkintaisen osan myöntämisen perusteena käytetään yhdistysten taloudellista tarvetta ja 2. kannustavan osan perusteena hakemuslomakkeen perusteella annettua pisteitystä toiminnan laadusta ja kehittymisestä.

Toiminta-avustuksen saajalla tulee olla Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysasema. Lisäksi yhdistyksen tulee täyttää yhdistysohjesäännössä kuvatut toiminta-avustusten myöntämisen edellytykset. Kaikki Tampereen ylioppilaskunnan yhdistysasemassa olevat yhdistykset voivat hakea molempia tai vain toista toiminta-avustuksen osista.

Myöhässä palautetuista hakemuksista ei rangaista sanktioin, mikäli myöhästyminen on perusteltavissa sairastapauksella, teknisillä ongelmilla tai muulla ylivoimaisella esteellä ja siitä on ilmoitettu ylioppilaskunnan järjestösektorille ennen haun umpeutumista. Myöhässä olevia hakemuksia otetaan vastaan järjestösektorin kanssa erikseen sovittavaan ajankohtaan asti.

Myöhässä saapuneita hakemuksia ei käsitellä ilman perusteltua syytä ja ennen hakuajan päättymistä järjestösektorin kanssa tehtyä sopimusta.

Muokattu 5.5.2025: Vuoden 2025 toiminta-avustusten hakuaika oli alunperin 9.4.-5.5.2025. Haun avaaminen kuitenkin viivästyi järjestöportaalin käyttöönottoon liittyvien teknisten haasteiden vuoksi päivällä, ja lisäksi päätimme jatkaa hakuaikaa 12.5.2025 klo 23.59 saakka niin ikään teknisten haasteiden vuoksi. Lisätietoja toiminta-avustusten hakemisesta löytyy omasta uutisestaan. Toiminta-avustuksia haetaan uuden järjestöportaalin JIPPOn kautta, jonka käyttöönotosta voi lukea omasta uutisestaan.

Toiminta-avustus (86 000 €)

  1. Tarvehankintainen osa (50 000€)
  2. Kannustava osa (36 000€)

Tarveharkintainen osa

Tarveharkintaisen osan määrään vaikuttavat hakemuksen perusteluiden ja perus- ja taloustietojen perusteella arvioitu taloudellinen tarve ja järjestön koko. Tarveharkintaisen osan maksimisumma yhdelle järjestölle on 1 000 €.

Taloudellisen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon järjestön viimeisin, yhdistyksen kokouksen vahvistama tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase), yllättävät tapahtumat tai epäonni sekä muut järjestön antamat perustelut. Järjestön tulee avata taloudellista tarvettaan sanallisesti.

Kannustava osa

Kannustavan osan tarkoituksena on tukea järjestön laadukasta toimintaa. Jokaisen eri osa-alueen vastauksen pisteittää sekä kysymyksen aihepiiriin
erikoistunut ylioppilaskunnan sektori että järjestösektori. Esitys avustuksesta tehdään näiden pisteitysten perusteella.

Kannustavan osan maksimipistemäärä on 95*. Mikäli yhdistys ei tee tuutorointia tai koulutus- ja sosiaalipoliittista edunvalvontaa, järjestön maksimipistemäärä on 65.

Yhdistyksen kannustavan osan maksettava avustus lasketaan suhteuttamalla yhdistyksen saama pistemäärä kaikkien yhdistysten yhteensä saamaan pistemäärään ja kertomalla koko avustusbudjetilla. Vuoden 2024 avustushaussa yksi (1) piste vastasi n. 7,50 euroa. 95 pisteen laskennallinen enimmäistuki on siis 712,50 euroa ja 65 pisteen laskennallinen enimmäistuki on 487,50 euroa. Määrään vaikuttaa olennaisesti tukea hakevien järjestöjen määrä sekä järjestöille yhteensä myönnettyjen pisteiden määrä.

*Huomasimme 2024 haun yhteydessä, ettei osien yhteenlaskettu pistesumma ollut kuin 95. Puuttuvat 5 pistettä aiotaan sijoittaa pohditusti vuoden 2026 hakuun.

Kynnysehto

Jotta yhdistykselle voidaan myöntää kannustavaa osaa, tulee sen taloudesta vastaavan henkilön olla suorittanut yhden seuraavista:

  1. suorittanut ylioppilaskunnan kirjanpitotekniikan kurssin;
  2. aiemmin toiminut taloudesta vastaavana henkilönä ja tehnyt tilinpäätöksen;
  3. suorittanut muun soveltuvan kurssin tai koulutuksen.

Kynnysehdon tulee täyttyä hakuaikana.

Pisteytyslomake

Tapahtumat ja toiminta (15 p)

Eritelkää järjestämänne tapahtumat jokainen omalle rivilleen. Listatkaa tapahtumat kuukausittain, tai kertokaa, kuinka usein tapahtuma järjestettiin (esim. kerran kuukaudessa/viikossa). Kertokaa tapahtuman nimi, lyhyt kuvaus ja kenen kanssa järjestitte
tapahtuman, jos ette järjestäneet yksin.

  • Esimerkki oikeanlaisesta kirjauksesta: “Kerran kuussa; Kimaltavat
    kailotukset; glitter-, bling bling ja strobovaloteemainen
    karaoketapahtuma Klubilla; yhdessä järjestöjen A, B ja C kanssa”
  • Huomioikaa, että kansainvälisistä tapahtumista ja fuksi- sekä tuutoritapahtumista kerrotaan myöhemmissä osioissa: “Kansainvälisyys” sekä “Fuksit ja tuutorointi”.
  • Hallituksen virkistystoimintaan tähtäävistä tapahtumista
    kerrotaan kohdassa “Hallitustoiminta”.
  • Listan tapahtumista voi lähettää myös erillisenä liitteenä liitteet@trey.fi osoitteeseen, mikäli lomakkeen vastaustila ei riitä. Mikäli lähetätte ne liitteenä, kirjoittakaa tähän kohtaan lomakkeelle “lähetetty liitteenä”. Liite tulee lähettää PDF-tiedostona ja se pitää nimetä “[järjestön
    nimi]_toiminta-avustukset_tapahtumalista]”
  • Pisteitä saa tapahtumien monipuolisuudesta,
    ympärivuotisuudesta, yhteisöllisyydestä sekä TREYn tapahtumakokonaisuuksiin osallistumisesta.

Millä eri tavoilla järjestönne keräsi palautetta omasta toiminnastaan, miten palautetta käsiteltiin ja miten siihen reagoitiin? Tämä koskee sekä järjestön tapahtumia että muuta toimintaa. (5 p)

  • Luetelkaa, millaista palautetta olette keränneet
  • Keltä, kuinka usein, miten, missä yhteyksissä
  • Miten olette käsitelleet palautetta?
  • Minkälaisia muutoksia olette tehneet palautteen pohjalta?

Yhdenvertaisuus (10 p)

Millä keinoilla järjestönne edisti yhdenvertaisuuden toteutumista ja ennaltaehkäisi häirintää? (10 p)

  • Kertokaa, millaisilla toimenpiteillä yhdenvertaisuus ja häirinnän ehkäisy huomioitiin järjestönne toiminnassa sekä millaista suunnittelua ja pohdintaa järjestössänne tehtiin näiden asioiden eteen.
  • Listatkaa yhdenvertaisuutta edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt. Voitte esimerkiksi kertoa
    • millaisia asioita yhdenvertaisuussuunnitelmassanne on
    • miten viestitte yhdenvertaisuus- ja häirintäasioista
    • miten toimijoita on koulutettu
    • millaisia ohjeistuksia toimijoille tai järjestölle on tehty
    • millaisia yhdenvertaisuusselvityksiä tai muita toimia on tehty
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.

Hallitustoiminta (15 p)

Miten järjestössänne tuettiin hallituksen, toimihenkilöiden ja muiden toimijoiden osaamista sekä jaksamista ja hyvinvointia? (10 p)

  • Kertokaa
    • miten toimijat perehdytettiin ja mistä asioista heille tarjottiin koulutusta
    • millaista tukea toimijat saivat toisiltaan ja johtajiltaan
    • millaisin toimin toimijoiden hyvinvointia tuettiin (esimerkiksi virkistystapahtumat, kehityskeskustelut ja perehdyttämiset)
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.
    • Toimenpiteissä pitää näkyä sekä toimijoiden osaamisen että jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen.

Miten järjestönne toteuttaa ja ylläpitää hyvää hallintoa? (5 p)

  • Hyvän hallinnon teemoja ovat esimerkiksi huolellinen
    dokumentointi, säntillinen taloudenpito, päätöksenteon ja toiminnan avoimuus sekä yhdenvertaisten toimijavalintojen käytänteet.
  • Voitte kertoa sekä jatkuvasta hyvästä hallinnosta että kehitystoimista.
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan useammasta teemasta kertomista

Kansainvälisyys (10 p)

Millaista kansainvälistä toimintaa järjestönne järjesti? (10 p)

  • Kertokaa monipuolisesti toimintanne kansainvälisyydestä. Esimerkiksi:
    • miten jäseniä kannustettiin kansainvälistymiseen
    • miten kansainväliset opiskelijat huomioitiin järjestönne tapahtumissa
    • kuinka kansainvälisten opiskelijoiden osallistuminen yhdistyksen muuhun toimintaan on huomioitu
    • miten kansainvälisyys näkyy päivittäisessä toiminnassa
    • miten kansainvälisyys ja monikielisyys näkyy
      päivittäisessä toiminnassanne
    • miten järjestönne viestii kansainvälisyyteen liittyvistä teemoista
    • voitte kertoa myös esim. vaihtoinfoista, ulkomaan
      excursioista, kotikansainvälistymisestä jne.
  • Kertokaa myös, minkälaista kv-edunvalvontaa järjestönne toteutti. Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.
  • Huomioikaa, että kansainvälisestä fuksitoiminnasta ja tuutoroinnista kerrotaan ”Fuksit ja tuutorointi” -osiossa.

Viestintä (10 p)

Miten järjestönne suunnitteli ja toteutti viestintää? (10 p)

  • Vastatkaa seuraaviin kohtiin:
    • Käytössä olevat kanavat
    • Miten suunnittelette viestintää
    • Miten huomioitte jäsenistön moninaisuuden ja saavutettavuuden viestinnässä
    • Miten mittaatte viestinnän tavoittavuutta
    • Kuinka vuorovaikutuksellista viestintänne on
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan kaikista teemoista kertomista.

Kestävä kehitys (5 p)

Miten järjestönne toiminnassa huomioitiin ympäristöasiat ja kestävä kehitys? (5 p)

  • Kertokaa,
    • millaisilla toimenpiteillä kestävä kehitys huomioitiin järjestön toiminnassa
    • millaista suunnittelua ja pohdintaa järjestössä tehtiin kestävän kehityksen eteen
  • Listatkaa kestävää kehitystä edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt.
  • Voitte kertoa esimerkiksi tapahtumista, hankinnoista,
    kestävyyteen liittyvistä toimintaohjeista tai mahdollisesta kestävän kehityksen suunnitelmasta ja sen kirjauksista.
  • Kestävästä kehityksestä voi kertoa myös muusta kuin
    ympäristönäkökulmasta.
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.

Edunvalvonta (yht. 15 p) *

Koulutuspolitiikan ja sosiaalipolitiikan ero liittyy niiden eri
painopistealueisiin ja tavoitteisiin, vaikka molemmat tähtäävät opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseen.

Koulutuspolitiikka keskittyy muun muassa opetuksen resursseihin, tutkintovaatimuksiin, opintojen sujuvuuteen ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin koulutuksen kehittämiseen.

  • Esimerkkejä teemoista:
    • Opiskelijoiden edunvalvonta yliopiston hallinnossa.
    • Kurssitarjonnan monipuolisuus ja opetuksen laatu.
    • Opiskelijoiden oikeusturva (esim. arviointikriteerit ja tenttikäytännöt).

Sosiaalipolitiikka keskittyy opiskelijoiden arkeen ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Sosiaalipolitiikka sisältää kaikki opiskelun reunaehdot, jotka mahdollistavat opiskelukyvyn. Tähän kuuluvat elämän käytännön
kysymykset, kuten asuminen, terveys, toimeentulo ja osallisuus.

  • Esimerkkejä teemoista:
    • Mielenterveys- ja terveyspalveluiden saatavuuden
      parantaminen (esim. YTHS). Opiskelijoiden hyvinvointi.
    • Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus (esim. esteettömät kampukset).
    • Opiskelun ja muun elämän yhdistämisen haasteet. Erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden huomiointi (esim. työssäkäyvät, perheelliset jne.)

Koulutuspolitiikka (7,5 p)

Minkälaista koulutuspoliittista edunvalvontatoimintaa järjestönne toteutti?

  • Listatkaa koulutuspoliittisia asioita edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt.
    • Voitte kertoa, miten järjestönne edisti opiskelijoiden asemaa tai hyvinvointia esimerkiksi näihin teemoihin liittyvillä tapahtumilla, selvitystyöllä, viestinnällä tai muilla vaikuttamisen keinoilla.
  • Kertokaa, millaisia mahdollisuuksia opiskeljoilla on osallistua koulutuspoliittiseen toimintaan.
  • Kertokaa, millä tavoin koulupoliittisista asioista kerättiin jäsenistön ajatuksia.
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä.

Sosiaalipolitiikka (7,5p)

Minkälaista sosiaalipoliittista toimintaa ja edunvalvontaa järjestönne toteutti?

  • Sosiaalipolitiikka eli sopo käsittelee opiskelun reunaehtoja, opiskelukykyä ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevia teemoja.
  • Listatkaa sosiaalipoliittisia asioita edistäneet toimenpiteet, joita järjestönne on tehnyt.
  • Kertokaa,
    • Miten järjestönne edisti opiskelijoiden asemaa tai
      hyvinvointia, esimerkiksi järjestämällä näihin
      teemoihin liittyviä tapahtumia tai muilla viestinnän ja vaikuttamisen keinoilla.
  • Millaisia mahdollisuuksia opiskelijoilla oli osallistua
    sosiaalipoliittiseen toimintaan. Toiminta voi tapahtua
    ainejärjestön sisäisesti, yliopiston tasolla tai laajemmin koko yhteiskunnassa.
  • Millä tavoin sosiaalipoliittisista asioista kerättiin jäsenistön ajatuksia
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan vähintään 5 erillistä toimenpidettä

Tekikö järjestönne kansallista tuutorointia? (kyllä/ei)
Tekikö järjestönne kansainvälistä tuutorointia? (kyllä/ei)

Fuksit ja tuutorointi (15 p) **

Miten varmistitte hyvän tuutoritoiminnan järjestössänne? (5 p)

  • Kertokaa esimerkiksi
    • tuutoreiden valintaprosessista
    • tuutoreiden kouluttamisesta
    • tuutoritoiminnan palautteenkeruusta/reflektoinnista
    • tuutoreihin yhteydenpidosta/viestinnästä/muusta tuesta
    • tuutoreiden ryhmäytymisestä/ virkistäytymisestä.
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan useammasta teemasta kertomista.
  • Huomioikaa, että vastauksessa odotetaan kerrottavan sekä kansallisesta että kansainvälisestä tuutoroinnista, mikäli järjestö tekee molempia. Jos nämä eroavat toisistaan, avatkaa eroja tarkemmin.

Miten fuksit ja/tai maisterifuksit vastaanotettiin? Millaista tukea ja toimintaa järjestönne tarjosi heille ensimmäisen vuoden aikana? (10 p)

  • Kertokaa esimerkiksi
    • miten fuksit otetaan vastaan ja tutustetaan toisiinsa
    • miten fuksit perehdytetään opiskelijakulttuuriin, opintoihin ja tukipalveluihin
    • miten erilaiset fuksit otetaan huomioon tuutoroinnissa
    • millaisia tapahtumia fukseille järjestetään
    • miten pidätte tuutorit ja fuksit aktiivisina läpi koko vuoden
  • Hyviin pisteisiin vaaditaan useammasta teemasta kertomista.
  • Huomioikaa, että vastauksessa odotetaan kerrottavan sekä kansallisesta että kansainvälisestä fuksitoiminnasta, mikäli järjestö tekee molempia. Jos nämä eroavat toisistaan, avatkaa eroja tarkemmin.

* Vain sisäänotollisille ainejärjestöille, muille ainejärjestöille sekä tiedekunta- ja kattojärjestöille
** Vain tuutorointia toiminta-avustuskaudella tehneille järjestöille

Projektituki

Projektitukea voidaan myöntää yhdistykselle, jolle on myönnetty yhdistysasema tai joka on hakenut sitä. Muille yhdistyksille ja yhteisöille avustuksia myönnetään vain, jos niiden toiminnan katsotaan palvelevan ylioppilaskunnan jäseniä. Yhdistys voi anoa projektitukea kertaluonteiseen toimintaan tai hankkeeseen. Projektitukea ei myönnetä esimerkiksi vuosittain toistuviin tapahtumiin, sillä ne ovat toiminta-avustusten yhteydessä tuettavia tapahtumia, eivätkä projektitukeen oikeuttavia hankkeita. Ylijäämää tuottavia projekteja ei pääsääntöisesti avusteta. Ylioppilaskunta voi myöntää avustusta korkeintaan puolet projektin kokonaiskuluista – paitsi kun kyseessä on selkeästi hyväntekeväisyysprojekti.

Tukea jaettaessa hyväksyttäviksi projekteiksi luetaan pääsääntöisesti kertaluonteiset projektit, joilla voidaan katsoa olevan selkeä aloitus- ja lopetusajankohta. Projekteiksi voidaan lukea myös tapahtumat, tilaisuudet ja hankinnat, jos niiden voidaan katsoa olevan hakijan säännöllisestä toiminnasta poikkeavaa kertaluontoista toimintaa. Projektitukea voidaan myöntää myös kertaluonteiselle hankkeelle, joka tukee opintoja kuulumatta yliopiston järjestämiin opintoihin, kuten opintomatkoihin. Projektitukea voidaan myöntää myös yhdistyksen rekisteröimiseen tai rekisteröidyn yhdistyksen toiminnan uudelleenaloittamiseen.

Hakeminen

Projektitukea haetaan sähköisellä Microsoft Forms -lomakkeella. Hakemusten käsittelyä edeltävän kuukauden viimeiseen arkipäivään mennessä jätetyt hakemukset käsitellään kuukauden 15. päivään mennessä. Hankkeen toteutumisen jälkeen jätettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Raportointivelvollisuus

Projektitukea saaneen yhdistyksen tulee palauttaa loppuraportti viimeistään kolme kuukautta projektin päättymisen jälkeen. Loppuraportin pituus on maksimissaan kaksi sivua ja sen tulee sisältää tuetun projektin toteutunut budjetti ja kertomus projektista.

Loppuraportin sisältö:

  • Projektin nimi, järjestävä taho, vastuuhenkilö ja yhteystiedot
  • Kuvaus toteutuneesta projektista, perustelut merkittäville muutoksille ja projektin lopputulos (esimerkiksi uusien jäsenten määrä, toimintaedellytysten muuttuminen…)
  • Toteutunut budjetti ja perustelut, jos toteuma eroaa merkittävästi suunnitellusta
  • Projektin voitto tai tappio

Projektituki voidaan periä kokonaan tai osittain takaisin, mikäli projektista ei toimiteta asianmukaista selvitystä, projekti osoittautuu ylijäämäiseksi tai avustus on käytetty muuhun kuin anottuun tarkoitukseen.

Projektituen raportti toimitetaan sähköpostitse jarjesto@trey.fi. Viestin otsikoksi laitetaan ”järjestönnimi_projektituki_raportti”.

Kuinka paljon projektitukea voimme saada?

Projektituen määrä riippuu täysin projektistanne. Yleisesti ottaen laajasti TREYn jäsenistöä tavoittaville ja huolellisesti valmistelluille projekteille voidaan myöntää enemmän rahaa. Edustajiston asettama kokonaisbudjetti projektituelle on 10 000 euroa vuonna 2025.

Millaisia projekteja varten projektitukea myönnetään?

Projektin tulee olla säännöllisestä toiminnasta poikkeava ja kertaluontoinen ja sillä on selkeä aloitus- ja lopetusajankohta. Projekti ei saa olla ylijäämäinen.

Esimerkkejä:

  • Yhdistyksen rekisteröiminen tai rekisteröidyn yhdistyksen toiminnan aloittaminen uudestaan
  • Kokonaan uudenlaisen tapahtuman lanseeraaminen
  • Opintotapahtuma, joka ei kuulu yliopiston tarjoamiin opintoihin
  • Järjestön toimintaa tukeva poikkeuksellinen hankinta